Haku
Suomen hyvätuloisimmat postinumeroalueet sijaitsevat pääkaupunkiseudulla, erityisesti Espoossa, kirjoittaa Pekka Ruotsalainen juuri ilmestyneessä Hyvinvointikatsaus-lehdessä. Suurimmat keskitulot keskittyvät Espoon Westendiin ja Friisilään sekä Helsingin Kuusisaari-Lehtisaareen. Westendissä keskitulo on selvästi suurin, yli 30 000 euroa täysi-ikäistä asukasta kohden.
Pienituloisimmat alueet löytyvät Lapista ja Kainuusta. Pienituloisimpia postinumeroalueita ovat Suomussalmen Ahjola ja Peranka, joissa keskitulo jää alle 10 000 euron täysi-ikäistä asukasta kohden.
Hyvätuloisimmilla pienalueilla tulokehitys on ollut 1990-luvun puolivälin jälkeen vauhdikasta. Suotuisan tulokehityksen taustalla on erityisesti omaisuustulojen kasvu: hyvätuloisimmilla alueilla yli puolet tuloista oli omaisuustuloja vuonna 2007, kun vuonna 1995 omaisuustulojen osuus oli vain 20-30 prosenttia.
Pienituloisimmilla alueilla tulot ovat suureksi osaksi tulonsiirtoja. Erityisesti työeläkkeiden osuus tuloista on suuri, sillä näillä alueilla asuu paljon työelämän ulkopuolella olevaa väestöä.
Kunnanvaltuutetut ovat selvästi parempituloisia ja paremmassa asemassa kuin äänioikeutetut. Syksyn 2008 kunnallisvaaleissa valittujen tulot ovat keskimäärin 70 prosenttia suuremmat kuin äänioikeutettujen, kirjoittaa Pekka Myrskylä.
Suurimmat tulot ovat kokoomuslaisilla valtuutetuilla, joiden tulot ovat keskimäärin kaksi kertaa niin suuret kuin äänioikeutetuilla. Pienimmät tulot ovat perussuomalaisilla valtuutetuilla, joilla ne ovat vain hieman yli 2 000 euroa suuremmat kuin äänioikeutetuilla.
Valtuustoissa ovat koko väestöön nähden yliedustettuina yrittäjät, maatalousyrittäjät ja ylemmät toimihenkilöt. Aliedustettuina ovat erityisesti eläkeläiset, työttömät ja opiskelijat. Esimerkiksi maatalousyrittäjiä on äänioikeutetuista ainoastaan pari prosenttia, mutta valtuutetuista yli 10 prosenttia.
Kunnanvaltuutetuista noin kaksi kolmesta on miehiä. Suurin miesedustus on perussuomalaisten valtuutetuilla, joista noin 80 prosenttia on miehiä. Ainoastaan vihreiden valtuutetuista enemmistö, noin kaksi kolmesta, on naisia.
Köyhyysriski pienenee maalle muutettaessa, kirjoittaa Juha Honkkila. Kaupungista maaseudulle muuttavista noin 20 prosenttia on pienituloisia muuttoa edeltävänä vuonna. Muuton myötä riski kokea köyhyyttä vähenee jopa pienemmäksi kuin vakituisella maaseutuväestöllä.
Maaseudulta kaupunkiin muuttavilla pienituloisuusriski puolestaan kasvaa selvästi: jopa kolmannes muuttajista on pienituloisia muuttovuonna. Pienituloisuusriski vähenee muuttoa seuraavina vuosina, mutta jää kuitenkin vakituista kaupunkiväestöä suuremmaksi.
Pienituloisuusriski vaihtelee erityisesti nuorten muuttajien vuoksi. Nuoret, jotka lähtevät opintojen perässä kaupunkiin, muuttavat usein asumaan ensi kertaa omilleen pienen opintotuen varaan. Maaseudulle nuoret muuttavat yleensä siinä vaiheessa, kun he siirtyvät työelämään, jolloin myös heidän tulotasonsa paranee.
Uuden Hyvinvointikatsaus-lehden 2/2009 teemana ovat alueet. Lehdessä käsitellään esimerkiksi alueiden välisiä kulutuseroja, pienituloisuuden alueittaista kehitystä sekä alueluokituksia. Lisäksi lehdessä on keskustelupuheenvuoroja numerotiedon käytöstä.
Muista artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy tietoa lehdestä ja Internet-sivuiltamme.
Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi tai ostaa Akateemisesta kirjakaupasta.
Lisätietoja artikkeleista:
Suunnittelija Pekka Ruotsalainen (09) 1734
2610
Tilastopäällikkö Juha Honkkila (09) 1734 3651
Kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä (09) 1734 3555
Päätoimittaja Riitta Harala (09) 1734 3604
Päivitetty 8.6.2009
Tilastokeskus
 Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |