Haku
Suomalaisten ja ulkomaalaisten väliset palkkaerot ovat kasvaneet 2000-luvulla. Palkkaerot ovat suurimmat yksityisellä sektorilla ja pienimmät kuntasektorilla. Suurin syy palkkaeroihin on se, että ulkomaalaisten työntekijöiden määrä on lisääntynyt erityisesti pienipalkkaisissa, suorittavissa ammateissa. Palkkatilastot antavat kuitenkin joitakin viitteitä myös syrjinnästä, kirjoittaa Antti Katainen Tilastokeskuksen Tieto&trendit-lehden numerossa 2/2009.
On kuitenkin myös ammatteja, joissa ulkomaalaiset ansaitsevat kantaväestöä paremmin. Ulkomaalaisten yleisimmistä ammateista tällaisia ovat esimerkiksi bussi- ja raitiovaununkuljettajat ja kokit. Kuljettajien keskiansiota nostavat erityisesti suomalaisia suuremmat ilta-, viikonloppu- ja yötyölisät sekä suuremmat yli- ja lisätyökorvaukset. Kokkien, keittäjien ja kylmäköiden keskiansioiden ero johtuu puolestaan siitä, että suomalaisista keittäjistä suuri osa työskentelee kuntasektorilla, kun taas ulkomaalaiset kokit ja keittäjät työskentelevät pääasiassa Uudellamaalla sijaitsevissa ravintoloissa.
Tuoreet vertailutiedot EU15-maiden kasvihuonekaasupäästöistä vahvistavat, että Saksa alitti vuonna 2007 sille asetetun 21 prosentin Kioton päästövähennystavoitteen. Silti Saksa on edelleen EU-maiden suurin kasvihuonekaasujen tuottaja, toteaa Tuija Lapveteläinen.
EU15-maiden päästöt olivat vuonna 2007 noin 5 prosenttia pienemmät kuin vuoden 1990 päästöt, joihin Kioton pöytäkirjan vähennysvelvoitteet perustuvat. Suomen päästöt olivat 78,3 miljoonaa hiilidioksiditonnia, mikä ylittää yhä 10 prosentilla Kioton tavoitteen. Kiina on ohittanut päästöissä USA:n ja on nykyään maailman suurin kasvihuonekaasupäästäjä. Kiina luokitellaan kuitenkin edelleen kehitysmaaksi, eikä sillä toistaiseksi ole velvoitteita konkreettisiin päästövähennyksiin.
Vanha tarina kertoo sammakosta, joka heitettiin pataan. Kun veden lämpötilaa nostettiin pikkuhiljaa, sammakko ei huomannut hypätä ajoissa pois. Kun muutos on vähittäistä, dramaattista lopputulosta ei havaitse riittävän aikaisin. Kuntien asema muistuttaa sammakon asemaa valtion padassa, vaikka valtion edustajien puheista saa toisenlaisen käsityksen, kirjoittaa kuntatalouden tutkija Heikki Helin valtion ja kuntien taloussuhteista.
Erkki Niemi puolestaantarkastelee vuodenvaihteen uusimpia kuntaliitoksia aluetalouden näkökulmasta. Kun kuntaliitoksia on valmisteltu tai arvioitu niiden onnistuneisuutta, niitä ei juurikaan ole puntaroitu keskeisten tekijöiden - tuotannon, työllisyyden ja väestön - kannalta. Aluetaloudellinen tarkastelu on kuitenkin tarpeen, kun pyritään kuntien tulonmuodostuksen kannalta oikeudenmukaiseen lopputulokseen.
Lisätietoja:
Erikoistoimittaja Maija Metsä-Pauri, Tilastokeskus, p. (09) 1734
2785.
Tarkempia kirjoittajatietoja löytyy lehdestä.
Lue lisää aiheista Tieto&trendit-lehden sivuilta
Tilaukset: Tilastotori tai myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi
Päivitetty 14.4.2009
Tilastokeskus
 Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |