Haku
Valtaosa uusista ylioppilaista pitää vähintään yhden välivuoden ennen siirtymistään jatko-opintoihin. Joka vuosi jatko-opintoihin hakee kolme neljästä uudesta ylioppilaasta. Opiskelupaikkoja puolestaan on tarjolla vuosittain puolitoista kertaa enemmän kuin uusia ylioppilaita, kirjoittaa Ritva Kaukonen tuoreessa Hyvinvointikatsaus-lehdessä.
Aktiivisesta hakemisesta ja opiskelupaikkojen määrästä huolimatta ainoastaan vajaat 40 prosenttia uusista ylioppilaista saa heti opiskelupaikan. Reilut 60 prosenttia viettää siis vähintään yhden välivuoden. Suurin osa uusista opiskelijoista on aikaisempien vuosien ylioppilaita tai opiskelupaikkaa vaihtavia.
Vuosi ylioppilastutkinnon suorittamisen jälkeen opiskelemassa on kaksi kolmesta ylioppilaasta. Kaksi vuotta kirjoitusten jälkeen ilman opiskelupaikkaa on vielä vajaa viidennes ylioppilaista.
Välivuoden viettäjistä yli puolet on töissä. Myös opiskelevista nuorista merkittävä osa käy töissä opintojen ohella.
Opiskelijoiden työnteko on yleistynyt viime vuosina. Vuoden 2003 viimeisellä neljänneksellä 15-24-vuotiaista opiskelijoista oli töissä 20 prosenttia, mutta vuonna 2008 vastaavana ajankohtana töissä oli jo 26 prosenttia. Nais- ja miesopiskelijoiden työssäkäynnissä on kuitenkin selviä eroja, toteaa Laura Hulkko.
Naisopiskelijat tekevät usein ympäri vuoden jatkuvia osa-aikatöitä, kun taas miesopiskelijat tekevät enemmän kausiluonteista kokoaikatyötä. Naiset tekevät miehiä useammin töitä opintojen ohessa. Viime vuonna 15-24-vuotiaista naisopiskelijoista 36 prosenttia teki töitä lukuvuoden aikana, kun taas miehistä työn ja opiskelun yhdisti 28 prosenttia.
Vanhempien koulutusaste ja jossain määrin myös koulutusala periytyvät edelleen lapsille, kirjoittaa Pekka Myrskylä. Mitä korkeampi koulutus vanhemmilla on, sitä todennäköisempää on, että lapsi hankkii samantasoisen tai korkeamman koulutuksen. Etenkin äidin korkea koulutus vaikuttaa lasten pitkälle kouluttautumiseen.
Myös vanhempien koulutusala voi periytyä. Erityisesti näyttävät periytyvän luonnontieteellinen, kasvatustieteellinen, humanistinen ja taidealan koulutus sekä opettajankoulutus. Näiltä aloilta valmistuneiden vanhempien lapsilla on 3-4,5-kertainen todennäköisyys hakeutua samalle alalle opiskelemaan.
Vaikka lasten koulutus usein mukaileekin vanhempien koulutusta, osalla lapsista koulutus voi olla selvästi korkeampi tai matalampi kuin vanhemmilla. Perusasteen koulutuksen saaneiden vanhempien lapsista osa hankkii korkeakoulututkinnon, ja toisaalta pitkälle kouluttautuneiden vanhempien lapsista osa jää perus- ja keskiasteen varaan.
Uuden Hyvinvointikatsaus-lehden 1/2009 teemana ovat nuoret. Lehdessä käsitellään esimerkiksi kotoa muuttoa ja nuorten kotitalouksien asemaa kuluttajina. Lisäksi lehdestä voi lukea muun muassa kotitalouksien tarvitsemasta minimitulosta sekä survey-tutkimuksen historiasta.
Muista artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy tietoa lehdestä ja Internet-sivuiltamme.
Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi tai ostaa Akateemisesta kirjakaupasta.
Lisätietoja artikkeleista:
Yliaktuaari Ritva Kaukonen (09) 1734
3311
Tutkija Laura Hulkko (09) 1734 2611
Kehittämispäällikkö Pekka Myrskylä (09) 1734 3555
Päätoimittaja Riitta Harala (09) 1734 3604
Päivitetty 16.3.2009
Tilastokeskus
 Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |