Suomalaiset lukevat ja mökkeilevät

Uudet viestimet eivät suinkaan näytä syövän tilaa vanhoilta, vaan pikemminkin auttavat niitä täyttämään tehtäväänsä entistä tehokkaammin. Vapaa-ajanasunnoilla arvioidaan enimmillään oleskelevan noin kolme miljoona suomalaista vuoden aikana. Muun muassa painetun median kulutuksesta ja mökkeilystä voi lukea Tilastokeskuksen vastailmestyneestä Hyvinvointikatsauksesta.

Noin 70 prosenttia vanhemmista lukee lapsilleen

Suomessa luetaan kansainvälisestikin vertaillen edelleen yleisesti, vaikka lukeminen onkin parin viime vuosikymmenen aikana vähentynyt. Nuoret ja nuoret aikuiset lukevat keski-ikäisiä ja ikääntyneitä enemmän. Naiset lukevat kaikissa ikäryhmissä enemmän kuin miehet, ja 25-44-vuotiaat naiset lukevat 2000-luvulla jopa enemmän kuin aiemmin. Pienten lasten vanhemmista noin 70 prosenttia lukee lapsilleen. Aikakauslehtiäkin seuraa yhdeksän kymmenestä suomalaisesta, kirjoittaa Tilastokeskuksen tutkija Riitta Hanifi.

Kirjoja julkaistaan ja myydään entistä enemmän

Erikoistutkija Rauli Kohvakan artikkelissa kerrotaan, että Suomessa julkaistavien kirjojen määrä jatkaa kasvuaan. Esimerkiksi kaunokirjallisuutta on tämän vuosituhannen aikana julkaistu peräti neljännes aiempaa enemmän. Valtaosa (85 %) julkaistusta kirjallisuudesta on kuitenkin tietokirjallisuutta. Reaalisesti kirjojen myynnin arvo on kasvanut kymmenen prosenttia 2000-luvulla. Suomessa arvioitiin myydyn kaikkiaan 33 miljoonaa kirjaa vuonna 2005.

Suomessa on päivittäin ilmestyviä sanomalehtiä eniten maailmassa

Erikoistutkija Tuomo Sauri kertoo artikkelissaan suomalaisten sanomalehtien poikkeuksellisen laajoista levikeistä. Suomessa julkaistaan päivittäin ilmestyviä sanomalehtiä eniten maailmassa asukasta kohden. Jos kaikki tilaajat olisivat kotitalouksia, riittäisi Suomessa kotitaloutta kohden 1,3 vuosikertaa - siitäkin huolimatta, että vuosina 1990-2005 levikit pienentyivät yli viidenneksellä. Lukijoita riittää kuitenkin verkkoonkin: alkuvuonna 2007 arvioitiin väestöstä jopa 60 prosentin lukevan verkkolehtiä.

Joka viidennellä kotitaloudella vapaa-ajanasunto

Tilastokeskuksen varallisuustutkimuksen mukaan joka viides kotitalous omisti vapaa-ajanasunnon vuonna 2004. Vapaa-ajanasunnon sai perinnöksi 40 000 kotitaloutta vuosina 2000-2004. Kaikesta kotitalouksien varallisuudesta mökkien osuus oli noin kymmenen prosenttia vuonna 2004.

Mökkeily on Suomessa lisääntynyt selvästi, kun mökit ovat muuttuneet ympärivuotisiksi vapaa-ajanasunnoiksi. Aktiivisimpia mökkeilijöitä ovat yli 65-vuotiaat miehet, kirjoittaa Tilastokeskuksen erikoistutkija Iiris Niemi. Mökin vaatimien töiden lisäksi aika kuluu kalastaen ja luonnossa liikkuen, saunoen, lukien ja seurustellen. Television katselukin kuuluu nykyisin mökki-iltojen harrastuksiin, etenkin kesäkauden ulkopuolella.

Hyvinvointikatsauksesta 2/2007 voi lisäksi lukea myös muun muassa koululaisten kesänvietosta, matkailusta Suomessa, kulttuurin taloudellisesta arvosta sekä mietteitä hyvästä ja huonosta kulttuurimausta.

Lisätietoja artikkeleista kirjoittajilta ja päätoimittajalta:

Päätoimittaja, tilastojohtaja Riitta Harala (09) 1734 3604
Toimitussihteeri Lotta Sjöblom (09) 1734 2959
Tutkija Riitta Hanifi (09) 1734 2946
Erikoistutkija Rauli Kohvakka (09) 1734 3448
Erikoistutkija Tuomo Sauri (09) 1734 3449
Vapaa-ajanasuntojen varallisuuteen liittyvät kysymykset Timo Matala (09) 1734 3422
Erikoistutkija Iiris Niemi (09) 1734 3233

Muista artikkeleista ja niiden kirjoittajista löytyy tietoa lehdestä ja Internet-sivuiltamme www.tilastokeskus.fi/hyvinvointikatsaus

Lehden voi tilata Tilastokeskuksen myyntipalvelusta (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi tai ostaa Akateemisesta kirjakaupasta.


Päivitetty 15.6.2007