Suomi on bioenergian suurvalta

Suomi on uusiutuvan energian osuudessa ja biosähkön tuotannossa EU:n kärkeä. Viime vuonna uusiutuvalla energialla katettiin Suomen sähkön tuotannosta 24 prosenttia. Etumatka muuhun Eurooppaan on huima. EU:ssa uusiutuvien energialähteiden osuus on keskimäärin kuusi prosenttia. Suomen edellä ovat EU-maista vain Ruotsi ja Latvia. Koko maailmassa vastaava osuus on 12 prosenttia. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan sähkön osuus kolmannekseen vuoteen 2010 mennessä, kirjoittaa Leena Timonen Tilastokeskuksesta.

Suomi lienee äärimmäisyyksien maa tässäkin asiassa. Liikenteen biopolttoaineiden käytössä Suomi on vielä aivan alkutaipaleella. Biokomponenttien osuus oli verotuen ansiosta 0,1 prosenttia vuonna 2004. Suomen hallitus on velvoittanut öljynjakelijat lisäämään myymiinsä polttoaineisiin biokomponentteja vuosittain prosenttiyksikön verran. Vuonna 2010 niiden osuus nousee näin kolmeen prosenttiin eli noin puoleen EU-tavoitteesta.

Päästöjä vähentävien energiateknologioiden ja -palveluiden kysyntä kasvaa maailmanlaajuisesti voimakkaasti. Erityisesti bioenergian kysynnän ennustetaan kasvavan. Teknologian ja innovaatioiden kehittäminen on keskeinen tavoite myös kansallisessa energia- ja ilmastostrategiassamme. Tuloksekas tuotekehitys avaa myös mahdollisuuksia vientimarkkinoille.

Suurin osa varallisuudestamme on aineetonta

Erkki Niemi ja Taru Sandström puolestaan kirjoittavat, että Suomen kansanvarallisuuden rakenne on muuttunut. Kansanvarallisuutemme arvo oli vuonna 2005 noin 580 miljardia euroa. Tasan jaettuna jokainen kansalainen saisi 110 000 euroa. Pääkaupunkiseudulla osuus riittäisi 40 neliömetriin vanhasta lähiökerrostalosta. Muualta maasta kerrostaloasuntoon saisi tuplasti enemmän tilaa. Nurmijärven takaisella maaseudulla kansanvarallisuusosuudella pääsisi jo omakotitalon isännäksi tai emännäksi.

Suomen kansantaloudelle on ollut tyypillistä pääomavaltaisuus. Perinteinen teollisuus on edellyttänyt tehdasalueita ja pääomia runsaasti sitova asuminen rasittaa Suomen kansantalouden tehokkuutta. Kallis asuminen näkyy myös Suomen kansanvarallisuudessa, josta lähes kolmannes on kiinni asuinrakennuksissa. Erilaisten rakennusten ja rakennelmien osuus on vajaat 60 prosenttia.

Suomen talouden kolmas tukijalka, tieto- ja viestintäala tarvitsee vähemmän kiinteitä investointeja, mutta tekee tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja muotoiluun jättisuuria investointeja. Nämä eivät kuitenkaan kasvata kansanvarallisuutta, koska pääosin kiinteistä pääomista koostuvat varallisuuslaskelmat eivät "arvosta" tietoa ja osaamista. Siirtyminen perinteisistä tuotantoprosesseista aineettomiin palveluihin ja intellektuaalisiin tuotteisiin ei toistaiseksi näy varallisuustileillä.

Tieto&trendit-lehden teemana energia

Huhtikuun Tieto&trendit-lehden teemana on "Energiaa uusiutuvista lähteistä ja tehokkuudesta". Energia-aiheita käsittelevien artikkeleiden lisäksi tarkastelussa ovat muun muassa bioalan tulevaisuus ja pienten kielten uhanalaisuus. Aku Alanenpohtii suomalaistaustaisten opiskelijoiden merkitystä Ruotsin inhimillisen pääoman luomisessa. Hannu Pääkkösen mukaan kotityöt ovat edelleen naisten harteilla.Käsittelyssä ovat myös Suomen puolustusmenot ja Dubain öljyrikkaudet.

Lisätietoja:
Yliaktuaari Leena Timonen (09) 1734 2518
Yliaktuaari Erkki Niemi (09) 1734 3313
Yliaktuaari Taru Sandström (09) 1734 3350

Erikoistoimittaja Satu Elho (09) 1734 2785.
Lue lisää aiheista Tieto&trendit-lehden verkkosivuilta

Tilaukset: Tilastotori tai myyntipalvelu (09) 1734 2011, myynti@tilastokeskus.fi


Päivitetty 18.4.2007