Suomi on maailman kärjessä panostuksessaan uuden tiedon luomiseen ja teknologisten sovellusten kehittämiseen. Viime vuosina tutkimus- ja kehitysmenojen kasvu on kuitenkin pysähtynyt. Kaikkiaan tilastot kertovat vahvasta tieteen ja teknologian infrastruktuurista; vaikutuksista tiedetään vähemmän.
Tutkimukseen ja tuotekehitykseen käytetty rahamäärä ylitti vuonna 2003 viiden miljardin rajan. Summa on 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Suomi panostaa Euroopassa toiseksi eniten tutkimukseen ja tuotekehitykseen Ruotsin jälkeen.
T&k-menojen osuus bruttokansantuotteesta

Lähde: OECD, Main Science and Technology Indicators,
2004:1
Aineisto vuosilta 2001-2003
Tutkimus- ja kehittämistoimintaan panostivat 1990-luvulla eniten yritykset, joiden osuus kaikista t&k-menoista nousi 57 prosentista hieman yli 70 prosenttiin.
Yritysten tutkimus- ja tuotekehitysmenojen kansainvälisestikin vertailtuna ilmiömäinen kasvu 1990-luvulla perustui käytännössä yksinomaan elektroniikkateollisuuden investointeihin. Toimialan osuus kaikista yritysten t&k-menoista oli 56 prosenttia vuonna 2003.
Yritysten t&k-menojen kehitys 1991-2003, elektroniikkateollisuus ja muut toimialat

Lähde: Tilastokeskus, tutkimus ja kehittämistoiminta
Mitkä ovat panostusten vaikutukset ja miten kehitys jatkuu? - Lue artikkeli kokonaisuudessaan Tietoaika 1/2005 -lehdestä sekä Tietoaika -verkkopalvelusta.
Päivitetty 28.1.2005
Tilastokeskus
Vaihde (09) 17 341
Yhteystiedot
Tekijänoikeudet ja käyttöehdot
Palaute |